Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Suomen suurlähetystö, Kööpenhamina: Palvelut: Usein kysyttyä

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ, Kööpenhamina

Puh. +45-3313 4214
S-posti: sanomat.kob@formin.fi
Dansk | Suomi | Svenska | facebook | 
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 

Usein kysyttyä

Suurlähetystön asiakaspalvelu: 

  • Ma–ke, pe 10.00–12.00
  • To 13.00–15.00
  • Puh. (+45) 33 13 42 14

Edustusto on suljettu Suomen lainsäädännön mukaisten pyhä- ja juhlapäivien lisäksi vapunpäivänä, juhannus- ja jouluaattona sekä Tanskan yleisinä juhlapäivinä.

Passin hakeminen

Mitä tulee olla mukana passia haettaessa?

  • Yksi passikuva, mielellään mustavalkoinen, suoraan edestäpäin otettu (linkki valokuvaohjeeseen ks. passi)
  • Tanskalainen virkatodistus (bopælsattest) , jossa kansalaisuusmerkintä asuinpaikkakunnan Borgerservicestä. Todistus saa olla korkeintaan 3 kk vanha. Ruotsissa asuvien passiasiakkaiden on esitettävä personbevis, jonka saa asuinpaikkakunnan verotoimistosta
  • Voimassa oleva henkilöllisyystodistus
  • Jos voimassa oleva passi on anastettu tai kadonnut, on uutta passia haettaessa esitettävä poliisille tehty ilmoitus
  • Suomen passi (voimassaoleva tai vanhentunut)
  • Passien hinnoista - katso palveluhinnasto

Kuinka kauan passin saaminen kestää?

  • Passihakemuksen käsittelyaika noin yksi viikko

Entä jos hakija on alaikäinen?

Alle 18-vuotias tarvitsee huoltajiensa kirjallisen suostumuksen omaa passia varten, joka voidaan tehdä suoraan passihakemuskaavakkeeseen.

Jos jompikumpi tai kumpikaan huoltajista ei ole mukana hakemusta jätettäessä, voidaan kahden todistajan vahvistama kirjallinen suostumus passin hankkimiseksi antaa erillisellä vapaamuotoisella asiakirjalla. Lisäksi on esitettävä virka/syntymätodistus, josta ilmenevät vanhemmat.

Lapsia ei enää voi merkitä vanhempien passiin.

Tuleeko itse olla paikalla vai voiko hakemuksen lähettää postitse?

Passihakemus on jätettävä henkilökohtaisesti Suomen suurlähetystöön. Biometristen tunnisteiden vuoksi hakemusta ei voi enää jättää kunniakonsulaattiin eikä lähettää postitse.

Passihakemuksen voi jättää myös Suomessa minkä tahansa paikkakunnan poliisille, ja ulkomailla mihin tahansa Suomen edustustoon.

Milloin alaikäisen tulee olla mukana, kun hänelle haetaan passia?

Alaikäisen on aina oltava henkilökohtaisesti mukana passihakemusta jätettäessä.

Kuinka voi osoittaa henkilöllisyytensä?

Henkilöllisyyden voi osoittaa voimassaolevalla passilla tai muun viranomaisen myöntämällä voimassaolevalla kuvallisella henkilöllisyystodistuksella.

Mitä tehdä, jos voimassaoleva passi on mennyt rikki?

Mikäli passissa ilmennyt vika johtuu valmistusvirheestä (esim. henkilötietosivu on irronnut/irtoamassa) on sen tilalle mahdollisuus saada kuluitta korvaava passi, joka on voimassa alkuperäisen passin päättymispäivään saakka. Korvausta voi hakea myös mahdollisista lisäkuluista (esim. matkakulut, valokuvat) Gemalto Oy:ltä. Korvaavaa passia haetaan kuten tavallistakin passia. Katso kohta "Mitä tulee olla mukana passia haettaessa?"

Mikäli edellisen kaltainen virhe passissa ilmenee eikä hakija ehdi odottamaan korvaavan passin valmistumista, hän voi anoa väliaikaista passia maksua vastaan. Passin korvaa Gemalto Oy.

Passiin ei tule itse tehdä mitään lisämerkintöjä eikä lisätä esim. lasten valokuvia.

Rajaviranomaiset eivät pääsääntöisesti hyväksy vioittunutta passia.

Mitä tehdä, jos on muuttanut nimeä?

Passinhaltijan on itse huolehdittava siitä, että käyttäessään passia siihen merkityt henkilötiedot vastaavat Suomen väestötietojärjestelmään merkittyjä tietoja. Eli nimenmuutos on rekisteröitävä Maistraattiin ennen kuin uutta passia voi hakea.

Entä jos ulkonäkö on muuttunut?

Ulkonäön muututtua merkittävästi on haettava uutta passia.

Viisumeja koskevat kysymykset

Kuka ei tarvitse viisumia Suomeen?

Henkilö, jolla on oleskelulupa jossakin Schengen-maassa, saa ilman viisumia matkustaa muissa Schengen-alueen maissa enintään 90 päivää puolen vuoden jaksolla, eli täten myös Suomessa.

Schengen-viisumilla Schengen-alueelle saapunut matkailija voi liikkua alueen sisäpuolella enintään viisumiin merkityn ajan (voi olla enintään 90 päivää puolen vuoden jaksolla).

Tarvitsevatko koululaisryhmässä (alle 18 v.) matkustavat ei-pohjoismaalaiset viisumia tai passia Suomeen?

Ei-pohjoismaalaiset alaikäiset henkilöt, jotka matkustavat ryhmässä opettajan/valmentajan seurassa, tarvitsevat joko passin tai muun viranomaisen myöntämän kuvallisen henkilöllisyystodistuksen.

Mitä tarvitaan viisumia haettaessa?

Suomen suurlähetystö Kööpenhaminassa ei myönnä käytännössä viisumeita. Perustietoa viisumeista Ulkoministeriön verkkosivuilla.

Voidaanko viisumia (Schengen) pidentää suurlähetystössä?

Viisumia ei pidennetä suurlähetystössä, vaan Schengen-viisumi on pääsääntöisesti haettava Schengen-alueen ulkopuolelta.

Kansalaisuuteen liittyvät kysymykset

Kuinka lapsen kansalaisuus määräytyy?

Suomalaisen äidin lapsi saa aina Suomen kansalaisuuden syntyessään (koskee 1.9.1984 jälkeen syntyneitä).

Suomalaisen isän lapsi saa Suomen kansalaisuuden, jos lapsen vanhemmat ovat naimisissa keskenään lapsen syntyessä tai heidän mennessään naimisiin lapsen ollessa alle 18-vuotias.

Lisätietoja: Maahanmuuttovirasto

Lapsi voi saada kahden maan kansalaisuuden syntyessään, jos keskenään avioliitossa olevilla vanhemmilla on eri kansalaisuus. Tällöin tulee kuitenkin aina tarkistaa kunkin maan lainsäädäntö erikseen esim. maan suurlähetystöstä.

Tietyissä maissa kansalaisuuden voi saada syntymäpaikan perusteella (esim. USA).

Kuinka aikuinen voi saada kaksoiskansalaisuuden?

Tanskan uusi kansalaisuuslaki astui voimaan 1.9.2015, minkä myötä Tanska hyväksyy kaksoiskansalaisuuden.

Lakimuutoksen myötä Tanskan kansalaisuutta hakevien ei tarvitse luopua aiemmasta kansalaisuudestaan, mikäli toisen maan lainsäädäntö hyväksyy kaksoiskansalaisuuden.

Uuden kansalaislain myötä Tanskassa pysyvästi asuvilla Suomen kansalaisilla on mahdollisuus hakea Tanskan kansalaisuutta luopumatta Suomen kansalaisuudestaan.

Pohjoismaan kansalaiset voivat hakea Tanskan kansalaisuutta hakemuksella Tanskan valtionhallintovirastosta, Statsforvaltningista. Kansalaisuuden saamisen edellytyksenä on, että tietyt ehdot täyttyvät mm. asuinvuosista Tanskassa.

Lisätiedot Tanskan kansalaisuuden hakemisesta ja ehdoista, sekä hakemuslomakkeet Pohjoismaiden kansalaisille löytyvät Statsforvaltningin kotisivuilta.

Kuinka Suomen kansalaisuuden voi saada takaisin?

Entinen Suomen kansalainen voi 1.9.2011 voimaan astuneen kansalaisuuslain muutoksen myötä hakea Suomen kansalaisuutta takaisin ilmoitusmenettelyllä. (Linkki palveluhinnastoomme)

Miten Suomen kansalaisuuden takaisin saaminen vaikuttaa aiempaan kansalaisuuteen tulee tarkistaa kyseisen maan viranomaisilta.

Minkä maan passin kaksoiskansalainen saa?

Kaksoiskansalaisella voi olla kahden eri maan passi, mutta vaikeuksien välttämiseksi suositellaan yhden matkan aikana käytettäväksi vain yhtä passia.

Mistä saa lisätietoa?

Tarkempia tietoja kansalaisuusasioista saa Suomen suurlähetystöstä tai Suomen maahanmuuttovirastosta.

Palveluhinnasto

Henkilöllisyyden osoittaminen

Kuinka suomalainen voi osoittaa henkilöllisyytensä matkustaessaan ulkomaille?

Suomalainen voi osoittaa henkilöllisyytensä joko passilla tai EU- ja Schengen-alueilla 1.3.1999 jälkeen myönnetyllä suomalaisella virallisella henkilökortilla. Henkilökortteja myöntävät vain suomalaiset poliisiviranomaiset Suomessa. Suurlähetystön kautta sellaista ei voi anoa.

Milloin henkilökortti riittää ulkomaille matkustettaessa?

Pohjoismaiden kansalainen voi matkustaa Pohjoismaiden sisällä ilman passia, mukana tulee kuitenkin olla kuvallinen ajo- tai henkilökortti.

Epävarmoissa tilanteissa kannattaa ottaa yhteys siihen lentoyhtiöön, jolla on matkustamassa. Eri lentoyhtiöillä saattaa olla omia vaatimuksia tai säännöksiä matkustusasiakirjan suhteen, jotka kannattaa tarkistaa ennen matkalle lähtöä.

Schengen-alueen sisäpuolella ei ole rajatarkastuksia, mukana tulee kuitenkin olla hyväksyttävä matkustusasiakirja (passi tai suomalaisia koskien 1.3.1999 jälkeen myönnetty suomalainen henkilökortti). Suomen kansalainen voi hakea tällaista henkilökorttia Suomen poliisilta.

Matkustaminen

Ennen matkalle lähtöä on hyvä tutustua ulkoministeriön matkustustiedotteisiin. Omatoimimatkailijoiden, joiden matkat suuntautuvat erityisesti Euroopan ulkopuolelle olisi hyvä tehdä matkustusilmoitus ulkoministeriön sivuilla. Missä tapansa matkakohteessa voi toki tapahtua turvallisuustilanteen muutoksia esimerkiksi luonnonilmiöiden, liikenneonnettomuuksien tai ihmisen aiheuttamien toimien takia. Näissä tapauksissa suomalaisten matkalaisten toivotaan ilmoittavan olosuhteistaan ensin lähiomaisilleen, mutta tietyissä tilanteissa myös lähimmälle Suomen suurlähetystölle.

Matkustusilmoitus

Ulkomaille ja erityisesti riskialttiille alueelle matkustava tai muuttava voi halutessaan tehdä matkustusilmoituksen ulkoministeriölle tai Suomen edustustolle.

Matkustusilmoitus tarkoittaa

  • omien henkilötietojen
  • matkan aikana voimassa olevien yhteystietojen
  • matkaa koskevien tietojen

antamista ulkoministeriölle hätätapauksia ja kriisitilanteita varten.

Lisätietoa matkustusilmoituksesta.

Tulosta

Tämä dokumentti

Päivitetty 8.9.2016


© Suomen suurlähetystö, Kööpenhamina | Tietoa palvelusta  | Yhteystiedot