Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Suomen suurlähetystö, Kööpenhamina: Ajankohtaista

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ, Kööpenhamina

Puh. +45-3313 4214
S-posti: sanomat.kob@formin.fi
Dansk | Suomi | Svenska | facebook | 
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 
Uutiset, 2.1.2017

Presidentti Niinistö: Satavuotiaan Suomen sanoma – sinä voit hyvin, kun kukaan ei voi pahoin

Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö valmistautuu uudenvuodenpuheeseen. Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia

Kansalaisten osallisuus, tasavertaisuus ja oikeudentunto ovat meille olennaisia arvoja ja satavuotiaan Suomen kansallistunteen perusta, tasavallan presidentti Sauli Niinistö sanoi uudenvuodenpuheessaan 1. tammikuuta 2017.

Presidentti määritteli vuorovaikutukseen pohjautuvan osallisen kansallistunnon; Suomi toimii tavalla, joka huomioi ihmisen, joka puolestaan osallistuu yhteiseen tavoitteeseen. "Tällainen kansallistuntoinen yhteisö voi menestyä muita paremmin, muttei pidä itseään muita parempana. Se ei sulje ulkopuolelleen ketään, ei syntyperänkään vuoksi, vaan huomioi ja kutsuu osallistumaan. Se kertoo, että tässä maassa on hyvä elää".

Presidentti Niinistön mukaan satavuotiaan Suomen yksi tärkeä sanoma voisi olla: Sinä voit hyvin kun kukaan ei voi pahoin. "Siis auta, minkä voit. Toinen sanoma voisi olla: Tunne kohtuudella vastuusi, edes omasta itsestäsi. Siis tee, minkä kykenet. Näin toimien olet osallinen, osallisena tässä kansakunnassa."

"Satavuotias sykähdyttää, se nostaa pintaan muistoja ja välähdyksiä matkan varrelta, eri painottein eri ikäluokille. Moni nuorikin varmaan havahtuu hetkeksi – ai tää onkin näin tärkeää, ylävitoset Suomelle!"

Kaikki eivät juhli kanssamme, presidentti Niinistö muistutti. "Ilotulitukset, juhlan humut, saati juhlapuheitten sanat; niistä on vaikea ilahtua, jos oma elämä on liian vaikeaa", hän sanoi puheessaan.

Presidentti Niinistön mukaan osallisen kansallistunteelle valettiin perusta kansanvallan välinein. Ennen itsenäisyyden aikaa kieli ja kulttuuri rakensivat kansallistunnetta ja kansakuntaa, presidentti sanoi. Itsenäisyytemme alkuvaiheiden veristen vaiheiden jälkeen tasavertaisuus ja oikeudentunto loivat osallisen kansallistunnetta: "[M]inäkin olen tässä mukana. Ihmisillä oli sama tunne, pikkulotasta vänrikkiin, työläisestä porvariin, kaupunkilaisesta maalaiseen. Että meillä on varjeltavaa ja me sitä yhdessä varjelemme. Siksi, että olemme osallisia."

Varjojen maassa, tässä maailmassa

"Pahaa on aina ollut, nyt se on entistä näkyvämmin läsnä", presidentti sanoi. "Me kuljemme nyt varjojen maassa, tässä maailmassa. Jokainen päivä tuo sanomaa julmuudesta ja kuolemasta, milloin Alepposta, milloin Berliinistä, mistä seuraavaksi."

Läntisessä kulttuurissamme on keskitytty edistämään hyvinvointia ja rakennettu rauhaa, mutta onko pahaan varauduttu, presidentti kysyi. "Kun pahaa on tapahtunut, monesti jälkikäteen kysytään, miksi aikanaan ei tehty tarpeeksi terroristin pysäyttämiseksi. Huono vastaus on, ettei ole ollut riittävästi toimivaltuuksia. Sellainen vastaus välittää voimattomuuden tunnetta."

"Perustuslakimme antaa vahvan suojan yksilön perusoikeuksille. Todella vaikeita kysymyksiä on kuitenkin nyt edessä; miten suhtautua tilanteeseen, jossa vastakkain punnittavina ovat kollektiivinen turvallisuus ja yksilön oikeudet?" presidentti Niinistö kysyi. "Pahaa on toki vastustettava hyvällä. Mutta pahalle on pantava rajoja. Tarvitaan myös lujuutta ja päättäväisyyttä."

EU yhtä vahva kuin heikoin lenkkinsä

"Euroopan unionia tarvitaan enemmän kuin vuosikymmeniin, mutta se on nyt heikompi ja hajanaisempi kuin koskaan", presidentti Niinistö totesi. Unionin on nyt osattava keskittyä siihen, mikä on eurooppalaisille tärkeintä: saada elää rauhassa ja turvassa. "Terrorismin uhka, sodan pelko tai muuttoliikkeen voima luovat epävarmuutta."

Parhaiten haasteista selvitään unionissa yhdessä. Erillisratkaisut tai satunnaisedut heikentävät kokonaisuutta, presidentti sanoi. "EU on yhtä vahva kuin heikoin lenkkinsä."

Presidentti Niinistö sanoi, että EU on menettänyt asemiaan kansainvälisessä politiikassa. ”Nyt on enteilty, että presidentit Putin ja Trump tulevat käymään keskustelua Euroopasta yli Euroopan. Syyrian osalta taas kerrotaan Venäjän ja Turkin tapailevan rauhaa. EU ei voi olla poissa niistä pöydistä, joissa tulevaisuutta järjestellään.”

"Unionin puolustuspoliittinen yhteistyö on nytkähtänyt liikkeelle. Se on hyvä, ja tie on syytä pitää avoimena. Keskusteluun ei kannata lähteä niin, että ensiksi määritellään, mitä yhteistyö ei ole. Parempi on edetä askel askeleelta ja katsoa, minne asti matka mutkitta vie."

Presidentti totesi myös että EU:lla on tekijän paikka terrorismin torjunnassa tehokkaan tiedonvaihdon ja viranomaisyhteistyön kautta. Hän sanoi myös että EU:n on jatkettava lipunkantajan roolissa ilmastonmuutoksen vastaisessa työssä.

Ihminen ihmistä, silmästä silmään

Puheen lopussa presidentti Niinistö käsitteli ihmisen suhdetta ympäristöön ja toisiin ihmisiin - "toimeen on keskenään tultava".

”Ihmiset, eläimet ja kasvit, samasta juuresta, samaa ainetta”, presidentti lainasi ohjaaja-kirjailija Juha Hurmetta. Karhumies Sulo Karjalainen katsoo karhua silmiin ja karhu katsoo takaisin. "Ymmärtävät jotain, paljonkin, toinen toisistaan? Ihmisyyttä vai eläimyyttä, luontokappaleita kumpikin."

"Entä ihminen ihmistä, silmästä silmään. Se auttaa näkemään, vaikka toisen avuntarpeen. Auttaa ymmärtämään, että toisellakin on tavoitteita tai vaatimuksia. Taikka opettaa tunnistamaan vaaran ja hallitsemaan pelon."

"Varjojen maailma vaatii vastineen. Jos on ymmärrystä ja osallisuutta kansassa, ihmiskunnassa tai luomakunnassa, varjo väistyy", presidentti sanoi.

Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia
Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia
Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia
Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia

Tulosta

Päivitetty 2.1.2017


© Suomen suurlähetystö, Kööpenhamina | Tietoa palvelusta  | Yhteystiedot