Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Suomen suurlähetystö, Kööpenhamina: Suomi ja Tanska:

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ, Kööpenhamina

Puh. +45-3313 4214
S-posti: sanomat.kob@formin.fi
Dansk | Suomi | Svenska | facebook | 
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 

Suomen ja Tanskan yhteinen historia


Rosvoretkistä yhteistyöhön

Suomalaisten ja tanskalaisten välisiä ensimmäisiä yhteyksiä on vaikea ajoittaa. Muinaislöytöjen perusteella tiedetään, että nykyisen Suomen alueella käyneet viikingit tulivat enimmäkseen Ruotsin puolelta, mutta ei liene mahdotonta ajatella, että joukossa saattoi olla joitakin nykyisen Tanskankin alueelta tulleita. Ainakin Suomesta on löydetty viikinkiajan tanskalaisia rahoja.

Ristiretkien ja Suomen Ruotsin valtakuntaa liittämisen jälkeen yhteydet myös Tanskaan lisääntyivät. Hyvin mielenkiintoinen tässä yhteydessä on kuningas Valdemarin maakirjassa oleva kuvaus 1200-luvun purjehdusreitistä Tanskasta Porkkalaan Etelä-Suomen rannikolla.

Jos Kalmarin unioni kuutisen sataa vuotta sitten olisi jäänyt pysyväksi, olisivat suomalaiset ja tanskalaiset nyt saman valtion kansalaisia. Näin ei kuitenkaan käynyt, mutta unionin kannattajien ja vastustajien välisillä yhteenotoilla oli heijastuksia myös Suomen alueella.

Noina levottomina aikoina ei aina ollut helppoa tehdä eroa valtiollisten kostoretkien ja merirosvoretkien välillä. Vuonna 1507 amiraali Søren Norby pakkoverotti Ahvenanmaata, ryösti 1522 Turun kaupungin ja sai suurimman osan Suomea läänityksenä kuningas Kristian II:lta. Kun toinen tanskalainen, Otte Rud, sotaretkellään v. 1509 ryösti Turun kaupungin perinpohjin, vieden mukanaan mm. Turun tuomiokirkon kalleudet, oli kysymyksessä enemmänkin merirosvous. Rud kärsikin omantunnon vaivoja teostaan ja teki pyhiinvaellusmatkan Pyhään Maahan ja kuoli paluumatkallaan. Yli 400 vuotta myöhemmin, vuonna 1925 Rudin ryöstämä Turun tuomiokirkon arvokas ehtoolliskalkki palautettiin takaisin Turkuun Ejbyn kirkosta Tanskasta.

Sivun alkuun

Tanskalainen aatelismies rakennutti Olavinlinnan

Suomen tunnetuimpia merkkimiehiä 1400-luvulla oli maineikkaaseen tanskalaiseen mahtisukuun kuulunut Erik Axelsson Thott. Hän oli eri vaiheissa mm. Turun, Hämeenlinnan ja Viipurin linnaläänien johdossa. Viipurin linnan herrana ollessaan Thott rakennutti v. 1475 valmistuneen Olavinlinnan Savon suojaksi venäläisiä vastaan. Nykyisin tämän maamme komein keskiaikainen linnoitus toimii mm. Pohjois-Euroopan merkittävimmän oopperafestivaalin näyttämönä.

Jos oli ehkä suomalaisilla valittamista tanskalaisten ryöstöretkein johdosta, oli tanskalaisilla puolestaan aihetta katkeruuteen 30-vuotisen sodan loppuvaiheessa, kun Suomen ratsuväen legendaarinen päällikkö Torsten Stålhandske otti sotasaalinaan mukaansa Århusin piispan arvokkaan kirjaston. Kirjasto annettiin sittemmin Turun akatemialle, mutta se tuhoutui myöhemmin Turun palossa 1827. 1800-luvun läheisistä kulttuurisuhteista kertoo puolestaan se, että Tanskan Tiedeseura päätti palon jälkeen tehdä kirjalahjoituksen suuria vahinkoja kärsineelle yliopiston kirjastolle. Lahjoitukseen kuului arvokkaita teoksia, jotka tänä päivänä ovat Turun akatemian perinteitä jatkavan Helsingin yliopiston aarteita. Kuningas Frederik VI lahjoitti henkilökohtaisesti mm. kallisarvoisen kuvateoksen “Flora Danica”.

Sivun alkuun

Suomalaiset taiteilijat Tanskassa 1800-luvulla

Suomen kansallisen identiteetin keskeisessä kehitysvaiheessa 1800-luvulla kulttuuriyhteydet Suomen ja Tanskan välillä tiivistyivät. Erityisesti vuosisadan jälkimmäisellä puoliskolla monet suomalaiset taideopiskelijat ja taiteilijat suuntasivat kohti Kööpenhaminaa opintoja ja jatko-opintoja varten. Esimerkiksi lähes kaikki ensimmäiset merkittävät suomalaiset kuvanveistäjät, kuten Carl Eneas Sjöstrand, Walter Runeberg, Johannes Takanen ja Felix Nylund opiskelivat ja työskentelivät jossain vaiheessa Kööpenhaminassa. “Suomalaisten taiteilijoiden tie Pariisiin ja Roomaan kulki Kööpenhaminan kautta”, oli tapana sanoa. Euroopan kulttuurimetropoleissa suomalaistaiteilijat taas useimmiten liikkuivat tanskalaisten ja muiden pohjoismaalaisten seurassa. Aleksis Kivi, suomalaisen kansalliskirjallisuuden suurmies, piti esikuvanaan Ludvig Holbergia, jonka vaikutus on havaittavissa esim. Kiven komediassa Nummisuutarit. Kiven kirjoittaman näytelmän 'Lea' kantaesitystä 10.05.1869 pidetään suomenkielisen teatterin syntynä. Pääosaa esitti tunnettu tanskalainen näyttelijätär Charlotte Raa, joka opetteli roolinsa ulkoa suomeksi.

N. F. S. Grundtvigin hahmotteleman vapaan koulun periaatteet vaikuttivat 1800-luvulla Suomenkin koululaitoksen luonteeseen ja hänen kehittämänsä kansanopistolaitos levisi myös Suomeen.

Vuonna 1899 joukko Tanskan johtavia tiedemiehiä ja kulttuurielämän edustajia allekirjoitti kansainvälisen “Pro Finlandia”-adressin venäläistämistoimien uhkaaman autonomisen aseman puolesta. Samassa yhteydessä tuli Jean Sibeliuksen säveltämä “Finlandia” tunnetuksi myös Tanskassa. Jean Sibelius vieraili Tanskassa vuonna 1900 matkalla Pariisin maailmannäyttelyyn ja johti suomalaisen orkesterin konsertin Kööpenhaminassa. Myöhemmin hän kävi Kööpenhaminassa ainakin vuosina 1912, 1919 ja 1924 juhlittuna säveltäjänä. Myös monelle muulle Suomen taiteen kulta-ajan taiteilijalla oli läheiset yhteydet tanskalaisiin kollegoihin.

Sivun alkuun

Suomalainen siirtokunta järjestyy 1800-luvulla

1800-luvun loppupuoli oli tärkeä myös Suomen ja Tanskan taloussuhteiden kannalta. Edellytykset tavaroiden ja myös henkilöiden vaihdolle paranivat huomattavasti, kun vuonna 1890 avattiin säännöllinen laivaliikenne reitillä Turku-Tukholma-Kööpenhamina.

Tanskaan, lähinnä Kööpenhaminaan, syntyi pian pieni suomalainen siirtokunta, johon kuului mm. liikemiehiä, taiteilijoita, käsityöläisiä, merimiehiä, palvelusväkeä ja tanskalaisten kanssa avioituneita naisia. Vuonna 1904 perustettiin edelleenkin toimiva Kööpenhaminan Suomalainen seura. Keskeiseksi tanskalais-suomalaisia yhteyksiä vaalivaksi yhdyssiteeksi nousi vuonna 1922 perustettu Dansk-Finsk Forening, jonka toiminta myös jatkuu vireänä.

Sivun alkuun

Tanska tunnustaa Suomen itsenäisyyden

Tanska tunnusti virallisesti itsenäistyneen Suomen 10.1.1918, ja diplomaattiset suhteet solmittiin 18.2.1918. Suomen ensimmäisenä diplomaattisena edustajana Tanskassa toimi lyhyen aikaa johtaja Armas Saastamoinen. Vuosina 1919-26 edustuston päällikkönä toimineella K. G. Idmanilla oli merkittävä osuus Suomen ja Tanskan välisten suhteiden kehittämisessä itsenäisyytemme alkuaikoina.

Sotilaspuolella yhteydet olivat näinä aikoina tiiviit. Suomalaisia vapaaehtoisia oli osallistunut tanskalaisten puolella Dybbølin taisteluun vuonna 1864 ja tanskalaisia vapaaehtoisia oli puolestaan mukana Suomen vapaus/kansalaissodassa vuonna 1918. Erityisesti suomalaisten suojeluskuntien ja tanskalaisten maanpuolustusyhdistysten välillä oli säännöllistä vierailuvaihtoa etenkin itsenäisyytemme alkuaikoina.

Itsenäisen Suomen oli nopeasti etsittävä uusia markkinoita vientituotteilleen Venäjän kaupan tyrehdyttyä bolsevikkivallankumouksen jälkeen. Maailmansotien välisenä aikana Tanska oli Pohjolan portti Eurooppaan. Erityisesti Suomen puu- ja paperiteollisuus valtasi nopeasti itselleen jalansijaa Tanskassa. Näistä ajoista lähtien metsäteollisuutemme “patruunat” olivat tunnettuja hahmoja myös tanskalaisissa liikemiespiireissä.

Ensimmäinen Suomen tasavallan presidentin vierailu Tanskaan tapahtui 7.-9.10.1926. (Sitä ennen oli tosin kenraali C. G. Mannerheim oli valtionhoitajan ominaisuudessa vieraillut Tanskassa vuonna 1919. Kun Suomessa itsenäisyysajan alkuaikoina keskusteltiin siitä, pitäisikö maasta tulla kuningaskunta vai tasavalta, Mannerheimin tiedetään harkinneen mahdollisuutta, että kuningas Christian X:n serkku, prinssi Aage, valittaisiin Suomen kuninkaaksi). 

Dansk-Finsk Foreningin historiikin antamien tietojen mukaan suuret kansanjoukot reunustivat katuja presidentti Lauri Kristian Relanderin ajaessa avovaunuissa yhdessä kuningas Christian X:n ja kruununprinssi Frederikin kanssa. Kuningas Christian X puolestaan vieraili Suomessa toukokuussa vuonna 1928. Tästä lähtien valtiovierailuvaihto on muodostunut säännölliseksi.

Sivun alkuun

Talvisota nostatti suuren myötätunnon aallon

Stalinin puna-armeija hyökkäsi Suomeen 30. 11. 1939. Tästä alkanut Talvisota nostatti Tanskassa suuren myötätunnon aallon Suomea kohtaan. Yli 1000 tanskalaista vapaaehtoista ilmoittautui taistelemaan Suomen vapauden puolesta, mutta ainoastaan pieni joukko lentäjiä ehti rintamalle ennen talvisodan päättymistä maaliskuussa 1940. Tanskalaiset menettivät talvisodassa kaatuneina neljä lentäjää, ja kaksi lentäjää haavoittui vakavasti. Jatkosotaan vuosina 1941-44 osallistui n. 200 tanskalaista vapaaehtoista. Heidän joukossaan oli Hangon rintamalla vuonna 1941 kaatunut nuori luutnantti Jørgen Hagemann. Poikansa menettänyt tunnettu pankkiiri Hagemann myi pari vuotta poikansa kaatumisen jälkeen Grønningellä sijaitsevan kiinteistön Suomen valtiolle suurlähetystöksi. Tämä Grønningen 11:ssa sijaitseva talo on edelleen Suomen suurlähettilään virka-asunto.

Sotavuosina Tanska vastaanotti yli 4000 suomalaista “sotalasta", jotka lähettettiin tanskalaisiin perheisiin sotaa pakoon. Jotkut sotalapsista jäivät pysyvästi Tanskaan, ja heidän yhdistyksensä toimii vilkkaasti keskinäisenä yhdyssiteenä.

Sotien jälkeisinä vuosina uutta elinvoimaa saamut pohjoismainen yhteistyö heijastui myönteisenä tekijänä myös Suomen ja Tanskan välisiin suhteisiin. Suomen liityttyä Pohjoismaiden neuvostoon vuonna 1955 vilkastuivat varsinkin poliittisen ja virkamiestason yhteydet Tanskaan.

Sivun alkuun

Taloussuhteet kehittyvät 1970-ja 1980-luvulla

Suomen ja Tanskan taloussuhteissa tapahtui varsinkin 1970- ja 1980-luvuilla voimakasta kehitystä. Parinkymmenen vuoden aikana Suomen vienti Tanskaan ja Tanskan vienti Suomeen lähes kymmenkertaistui. Vuonna 1987 Tanska oli noussut Suomen seitsemänneksi suurimmaksi vientimaaksi. Samalla Suomen vienti monipuolistui: perinteisten puun, paperin ja selluloosan rinnalle ilmestyivät koneet, poltto- ja voiteluaineet sekä erilaiset raaka-aineet. 

Laivayhteyksien rinnalle oli sodan jälkeen (1948) aloitettu säännöllinen lentoliikenne Suomen ja Tanskan välille - ensin Aeron ja nimenmuutoksen jälkeen Finnairin sinivalkoisin siivin.

Erityisen voimakkaan sysäyksen Suomen ja Tanskan välisissä suhteissa antoi Tanskan liittyminen Euroopan Talousyhteisöön (EEC) vuonna 1973. Ainoana pohjoismaisena jäsenmaana Tanska oli myös portti yhteisön sisämarkkinoille. Tämä näkyi myös suomalaisten yritysten lisääntyvässä kiinnostuksessa perustaa tytäryhtiöitä EC:n tullimuurin sisäpuolelle. Vuonna 1987 Tanskassa toimi jo yli 80 suomalaista tytäryhtiötä.

1990-luvulla Suomen ja Tanskan välinen kauppa kasvoi edelleen voimakkaasti. Samalla viennin tuotevalikoima monipuolistui. Varsinkin telekommunikaatiotuotteet tulivat mukaan kuvaan. Vuonna 2008 Suomen vienti Tanskaan oli 1374,5 miljoonaa euroa ja Suomen tuonti Tanskasta 1455,1 miljoonaan euroa. Uutena piirteenä maittemme välisesä taloudellisessa yhteistyössä on mainittava eräiden suuryhtiöiden lisääntyvä yhteistyö. Nokian tutkimuskeskus Kööpenhaminassa, Nordea- pankkiryhmä sekä Carlsbergin ja Daniscon aluevaltaukset Suomessa ovat esimerkkejä tällaisesta yhteistyöstä.

Suomi liittyi Euroopan Unionin jäseneksi vuonna 1995. Tanskan auliisti tarjoamalle avulle ja käytännön neuvoille annettiin Suomessa suurta arvoa jäsenyydestä neuvoteltaessa.

Suomen kulttuuriviennissä Tanskaan ovat musiikki, kuvataide, muotoilu ja arkkitehtuuri olleet näkyvästi esillä viime vuosikymmenten aikana. Alvar Aallon merkittävä työ Tanskassa on vuonna 1982 valmistunut Pohjois-Jyllannin Taidemuseo Aalborgissa. Musiikin alalla moni suomalainen kapellimestari ja laulaja on tullut tutuksi tanskalaiselle yleisölle. Viime aikoina myös suomalainen moderni tanssi sekä elokuva- ja valokuvataide ovat olleet näyttävästi esillä Tanskassa.

On olemassa monia syitä siihen, että Suomen ja Tanskan väliset suhteet ovat olleet, ja ovat edelleen, ongelmattomat. Tärkeä yhdistävä tekijä on yhteinen arvoperusta, joka pohjautuu samanlaiseen näkemykseen yhteiskunnasta ja poliittisesta järjestelmästä. Pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan malli, tasa-arvo ja avoimuus sekä ympäristönsuojelu ovat hyvänä yhteisenä lähtökohtana myös silloin kun Suomi ja Tanska osallistuvat laajenevan Euroopan Unionin kehitystyöhön. Tanska kannattaa Suomen aloitetta Euroopan Unionin pohjoisesta ulottuvuudesta.

Sivun alkuun

Tulosta

Tämä dokumentti

Päivitetty 10.2.2017


© Suomen suurlähetystö, Kööpenhamina | Tietoa palvelusta  | Yhteystiedot