Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Tasa-arvo ja naiset politiikassa seminaarin aiheina Kööpenhaminassa - Suomen suurlähetystö, Kööpenhamina : Ajankohtaista

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ, Kööpenhamina

Puh. +45-3313 4214
S-posti: sanomat.kob@formin.fi
Dansk | Suomi | Svenska | facebook | 
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 
Uutiset, 23.9.2016

Tasa-arvo ja naiset politiikassa seminaarin aiheina Kööpenhaminassa

Suurlähettiläs Ann-Marie Nyroosin virka-asunnolla 15.9 pidetyssä Naiset ja Valta – seminaarissa oli pääpuhujana presidentti Tarja Halonen. "Naisten oikeuksien edistäminen tulee muuttamaan yhteiskuntia. Myönteistä kehitystä on tapahtunut, mutta emme ole vielä maalissa", hän totesi puheenvuorossaan.

Kuva: Veera Weisdorf
Naiset ja valta
Presidentti Tarja Halonen, suurlähettiläs Ann-Marie Nyroos, Naisjärjestöjen Keskusliiton puheenjohtaja Eva Biaudet sekä ministerineuvos Kirsti Pohjankukka.

Suurlähettiläs Ann-Marie Nyroosin virka-asunnolla 15.9.2016 pidetty seminaari keskittyi naisiin poliittisina vaikuttajina.  Seminaarissa käytiin energistä keskustelua tasa-arvon nykysuunnasta ja tehokkaista ratkaisuista sen edistämiseksi.

Suurlähettiläs Ann-Marie Nyroos korosti avauspuheenvuorossaan, että Suomi ja Tanska ovat tasa-arvokysymyksissä sekä edelläkävijöitä kansallisesti että vahvoja globaaleja toimijoita. Suomessa ja Tanskassa on pitkät tasa-arvon perinteet. Kummallakin maalla on ollut sekä naispuolinen pääministeri että valtionpäämies. Samalla kohtaamme edelleen suuria haasteita.

Tiiviin pohjoismaisen yhteistyön lisäksi voimme vahvistaa yhteyksiä Tanskan ja Suomen välillä. Suurlähettiläs sanoi toivovansa, että seminaaripäivä antaa alun uusille kontakteille ja opimme toisiltamme.

Koulutus tasa-arvoisten yhteiskuntien perusta

Kuva: Veera Weisdorf
Presidentti Tarja Halonen
Seminaarin kunniapuhuja oli presidentti Tarja Halonen.

Seminaarin kunniapuhuja presidentti Tarja Halonen korosti muun muassa YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden tärkeyttä tasa-arvotyössä.  Presidentti Halonen toi esille koulutuksen merkityksen tasa-arvoisten yhteiskuntien rakennusaineena. Rakenteellisten muutosten aikaansaaminen vie paljon aikaa; tyttöjen ja naisten lisääntyneet koulutusmahdollisuudet eivät välttämättä näy tasa-arvoisempana kohteluna esimerkiksi nimityksissä korkea-arvoisiin virkoihin.

Kuva: Kirsti Pohjankukka
Naiset ja valta virka-asunnolla

Presidentti Halosen mukaan YK-järjestelmää on viime vuosina saatu uudistettua hyvään suuntaan tämän osalta. YK:n pääsihteeri Ban Ki-Moon on nimittänyt naisia korkeisiin tehtäviin ja pitänyt tasa-arvokysymyksiä esillä monissa muissakin yhteyksissä. Keskustelua herätti tuleva YK pääsihteerinimitys – olisiko jo aika saada nainen maailmanjärjestön huipulle?

Emme ole vielä maalissa

Kuva: Ivan Poulsen
Illallinen Naiset ja Valta
Suurlähettiläs Nyroos oli kutsunut virka-asunnolleen edellisenä iltana naisvaikuttajia pohjustamaan seminaaria, mukana presidentti Halosen lisäksi muun muassa Lene Espersen.

Seminaarissa tuotiin avoimesti esille tämän päivän ongelmia. Pohjoismaissa pätee edelleen 80 %:n sääntö naisten ja miesten palkkaeroissa.  Naiset eivät ole kohdanneet vain lasikattoa vaan sementtikaton: parlamentaarinen edustuksellisuus näyttää jämähtäneen 40 % tuntumaan. Rekrytoinneissa naisten osuus ehdokkaista vähenee merkittävästi prosessin edetessä ja valitsematta voi jäädä esimerkiksi sen johdosta, että on liian pätevä ja kollegat voivat kokea sen uhkaavaksi.

Tasa-arvon etenemisen suuria esteitä on tuudittautuminen siihen käsitykseen, että miesten ja naisten välinen tasa-arvo on jo saavutettu. Kehitys on osin ottanut jopa takapakkia ja vaatii aktiivista työtä. Pohjoismaat voivat myös oppia muilta mailta, jotka etenevät nopeasti tasa-arvossa.

Keskustelussa muistutettiin, että moninkertainen syrjintä on voimakkaasti läsnä pohjoismaisissa yhteiskunnissa. Esimerkiksi maahanmuuttotaustaiset naiset kohtaavat suuria haasteita. Syrjintä johtaa demokraattiseen vajeeseen, jos vihaposti hiljentää tai jopa estää osallistumisen.

Mikä niitä riivaa?

Julkisen keskustelun nykyongelmat nousivat esille useissa puheenvuoroissa. Naispoliitikko kohdellaan mediassa usein eri tavalla kuin miehiä. Kommentoidaan pukeutumista ja ulkonäköä, tytötellään tai kutsutaan etunimellä kun miespolitiikoista käytetään sukunimeä. Uskottavuuden edellytyksenä ei pitäisi olla se, että nainen pukeutuu, puhuu tai käyttäytyy miehisesti.

Julkinen keskustelu on muuttunut epäkeskusteluksi, jossa mielipiteet käyvät faktoina, äärikantoja korostetaan, eikä pyritäkään monipuoliseen ja totuudenhakuiseen asioiden käsittelyyn. Mikä ihmisiä riivaa, kun he sallivat tietoisesti tai tiedostamatta vihapuheen sukupuolen tai sukupuolisen suuntautumisen johdosta. Kaikkien ihmisten – esimerkiksi politiikassa, urheilussa, paikallisessa vapaaehtoisjärjestössä tai mediassa – on mahdollista kantaa oma kortensa kekoon tätä ilmiötä vastaan.

Naisverkostoista voimaa ja muita ratkaisuja

Seminaarissa kuultiin värikkäitä ja hyvin erilaisia tarinoita henkilökohtaisista valinnoista ja poliitikon arkipäivästä. Ensimmäisenä naisena politiikan eri tehtävissä olleet ovat uurtaneet uraa ja avanneet ovia uusille sukupolville. Poliitikon valinnanmahdollisuus esimerkiksi työskentelevänä pienen lapsen äitinä tai vanhempainvapaalle jäävänä ministerinä ovat aiempaa suuremmat.

Keskustelua käytiin muun muassa siitä, miten parhaiten hyödyntää naisverkostoja ja samalla varmistetaan, että tasa-arvoasioita ei sysätä yksin näissä kokoonpanoissa keskusteltaviksi. Sukupuolinäkökulma tulee ottaa osaksi politiikan valtavirtaa ja keskittyä tuloksiin. Taloudelliset argumentit voivat olla voimakkaita välineitä.

Seminaarissa kerrottiin 100 tasa-arvotekoa-hankkeesta. Sen tavoitteena on tehdä uusia ja konkreettisia tekoja tasa-arvon edistämiseksi. Hankkeella halutaan nostaa erityisesti naisten näkyvyyttä ensi vuoden Suomen 100-vuotisen itsenäisyyden juhlavuotena. Ohjelmaan ovat jo liittyneet esimerkiksi Suomen puolustusvoimat, sekä joukko yksityisiä yrityksiä.

Seminaari päätyi siihen, että meidän tulee jälleen ottaa F-sana käyttöön. Ei pidä enää arastella feminismistä puhumista ja sen ajamista. Suomeen ollaan lisäksi perustamassa uutta feminististä puoluetta.

Tunnelma päivän aikana oli positiivinen ja eteenpäin suuntautuva. Erilaiset toiminnalliset ideat saivat jo alkunsa. Myös Suomen suurlähetystö Kööpenhaminassa lupaa, että jatkoa aiheelle seuraa.

Seminaarin puhujat:

Tarja Halonen
Presidentti

Ann-Marie Nyroos
Suomen Tanskan-suurlähettiläs

Eva Biaudet
Naisjärjestöjen Keskusliiton puheenjohtaja, kansanedustaja

Nina Groes
Johtaja, Kvinfo

Sari Raassina
Puheenjohtaja, tasa-arvoasiain neuvottelukunta, kansanedustaja

Nanna Højlund
Puheenjohtaja, Women's Council in Denmark

Katju Aro
Puheenjohtaja, Naisasialiitto Unioni

Asger Ryhl
Johtaja, UN Women's Nordic Office, Denmark

Kira Appel
Chief Consultant, Ministry for Children, Education and Gender Equality, Tanska

Johanna Korhonen
Toimittaja

Nazila Kivi
Friktion-lehden perustajajäsen

Annika Saarikko
Kansanedustaja

Yildiz Akdogan
Kansanedustaja, Tanskan kansankäräjät

Annamari Asikainen
Ylitarkastaja, sosiaali- ja terveysministeriö

Naiset ja valta -seminaarista:

  • Seminaarin paneelikeskusteluihin osallistui joukko asiantuntijoita, mielipidevaikuttajia, järjestöjen edustajia sekä poliitikkoja Suomesta ja Tanskasta.
  • Seminaarin järjestivät yhteistyössä Suomen Kööpenhaminan suurlähetystö, Suomen Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajuusorganisaatio sekä tasa-arvoasioiden parissa työskentelevä tanskalainen KVINFO-järjestö.
  • Suomalais-tanskalainen kulttuurirahasto antoi rahallista tukea seminaarin järjestämiseen

Teksti: Kirsti Pohjankukka & Veera Weisdorf

Tulosta

Päivitetty 29.9.2016


© Suomen suurlähetystö, Kööpenhamina | Tietoa palvelusta  | Yhteystiedot