Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Suomi: Maailman ensimmäiset naiskansanedustajat (2/5) - Suomen suurlähetystö, Kööpenhamina : Ajankohtaista

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ, Kööpenhamina

Puh. +45-3313 4214
S-posti: sanomat.kob@formin.fi
Dansk | Suomi | Svenska | facebook | 
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 
Uutiset, 24.5.2017

Suomi: Maailman ensimmäiset naiskansanedustajat (2/5)

Suomen satavuotisjuhlavuonna maan ensimmäisistä eduskuntavaaleista tulee kuluneeksi 110 vuotta. Suurlähetystö esittelee juhlavuoden aikana Suomen ensimmäiset naiskansanedustajat. Sarjan toisessa osassa esittelyvuorossa ovat Maria Raunio, Jenny Nuotio, Eveliina Ala-Kulju sekä Hilda Käkikoski.

Suomi myönsi vuonna 1906 eduskuntauudistuksen yhteydessä ensimmäisenä maana maailmassa kansalaisilleen yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden ja vaalikelpoisuuden.

Suurlähetystö esittelee vuoden aikana Suomen ensimmäiset naiskansanedustajat Suomen satavuotisjuhlavuoden kunniaksi.

Juttusarjan ensimmäinen osa (21.4.2017)

Sarjan toisessa osassa esittelyvuorossa ovat Maria Raunio, Jenny Nuotio, Eveliina Ala-Kulju sekä Hilda Käkikoski.

Maria Raunio (1872–1911,o.s. Saarinen)

Maria Raunio

Maria Raunio oli ammatiltaan ompelija. Hän oli myös kouluttautunut puhujaksi kursseilla.

Eduskunnassa hänet tunnettiin erityisesti varattomien puolestapuhujana. Hän oli itse leski ja kuusilapsisen perheen yksinhuoltaja.

Mielenkiintoisena yksityiskohtana mainittakoon, että perimätiedon ja Raunion oman kertoman mukaan Keuruussa matkannut taiteilija Akseli Gallen-Kallela ikuisti 17-vuotiaan Maria Saarisen Tyttö Keuruun kirkossa -tauluun.

Jenny Nuotio (1882–1948, o.s. Kilpiäinen, sittemmin Upari)

Jenny Nuotio

Jenny Nuotio oli ammatiltaan kutoja. 25-vuotiaana eduskuntaan astunut Nuotio oli eduskunnan nuorin kansanedustaja.

Hänen ensimmäinen ja viimeinen kautensa eduskunnassa oli lyhyt hänen jäädessään ensimmäisenä kansanedustajana virastaan äitiyslomalle.

Eveliina Ala-Kulju (1867–1940, ent. Poikonen, o.s. Ojala)

Ala-Kulju

Eveliina Ala-Kulju toimi nuoruudessaan kiertokoulun opettajana isänsä jalanjälkiä seuraten.

Suurehkon talonemäntänä Eveliina oli kartuttanut tietämystään julkisesta elämästä, mikä toimi pohjana hänen tulevalle kansanedustajan työlle.

Hänet tunnettiin yhtenä Etelä-Pohjanmaan parhaimpana puhujana.

Hilda Käkikoski (1864–1912)

Käkikoski

Hilda Käkikoski oli opettaja ja kirjailija. Hilda oli jo nuoruudessaan oppi-intoinen. Eduskuntatyössä hän pyrki edistämään esimerkiksi naisten kelpoisuutta valtion virkoihin ja samapalkkaisuutta.

Hän teki paljon työtä yleisen oppivelvollisuuslain aikaansaamiseksi.

Käkikoski teki myös aloitteen kouluruokailun järjestämisestä, minkä seurauksena suomalainen kouluruokailu sai alkunsa vuonna 1908.
 

Jutun kuvat:www.suomifinland100.fi

Tulosta

Päivitetty 24.5.2017


© Suomen suurlähetystö, Kööpenhamina | Tietoa palvelusta  | Yhteystiedot