Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Ulkoministeriön vuoden 2018 talousarvioesitys - Suomen suurlähetystö, Kööpenhamina : Ajankohtaista : Ulkoasiainministeriö tiedottaa

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ, Kööpenhamina

Puh. +45-3313 4214
S-posti: sanomat.kob@formin.fi
Dansk | Suomi | Svenska | facebook | 
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 
Lehdistötiedotteet, 19.9.2017 | Ulkoasiainministeriö

Ulkoministeriön vuoden 2018 talousarvioesitys

Tiedote 159/2017
19.9.2017

Hallitus esittää ulkoasiainministeriön hallinnonalalle vuoden 2018 talousarvioesitykseen yhteensä 1 092 miljoonaa euroa.

Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tavoitteena on vahvistaa maamme kansainvälistä asemaa, turvata Suomen itsenäisyys ja alueellinen koskemattomuus sekä parantaa suomalaisten turvallisuutta ja hyvinvointia. Suomi edistää kansainvälistä vakautta, rauhaa, demokratiaa, ihmisoikeuksia, oikeusvaltioperiaatetta ja tasa-arvoa.Ulkoministeriön toiminnalliset painopisteet ovat Itämeren vakauden vahvistaminen, Suomen ja Ruotsin ulkopoliittisen yhteistyön tiivistäminen, arktinen politiikka, transatlanttisen yhteistyön vahvistaminen ja rauhanvälitys.

Voimakas muutos toimintaympäristössä tarjoaa Suomelle sekä uusia mahdollisuuksia että vakavia huolenaiheita.

Muuttuneelle toimintaympäristölle on ominaista muutosten nopeus ja ennakoimattomuus. Euroopan unioni on Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan keskeisin toimintakehys ja tärkeä turvallisuusyhteisö. Muuttoliike on lisännyt odotuksia EU:n toimintakykyä kohtaan, kuten ovat myös Euroopan ja Itämeren alueen heikentynyt turvallisuustilanne sekä terrorismin ja radikalisaation uhka. Ympäristön muutosten myötä pohjoismainen yhteydenpito ja yhteistyö erityisesti Suomen ja Ruotsin välillä tiivistyvät. Tavoitteena on myös transatlanttisen yhteistyön vahvistaminen. Ulkoministeriö rakentaa yhteistyötä ja pitää yllä vuoropuhelua Venäjän kanssa ja toisaalta vaikuttaa EU:n yhteisiin Venäjä-linjauksiin.

Väestönkehitys ja muuttoliikkeet sekä ns. neljäs teollinen vallankumous – ml. teknologinen kehitys, erityisesti digitalisaatio, talouden globalisaatio ja kansainväliset arvoverkot – vaikuttavat Suomeen sekä suoraan että välillisesti. Samanaikaisesti maailmankauppaa rajoittavat toimenpiteet ja sisäänpäin kääntyminen ovat kasvussa. Ilmastonmuutos, luonnonvarojen riittävyys, ruokaturva ja köyhyys sekä muutokset energian tuotannossa vaikuttavat globaaliin toimintaympäristöön. Yhteiskuntien välinen ja sisäinen polarisaatiokehitys lisää konfliktiriskejä. Vaikeat ja usein pitkittyneet konfliktit ja ääriliikkeiden toiminta pahentavat turvallisuustilannetta ja estävät kehitystä monissa maissa. Terrorismi on vakava kansainvälinen ongelma. Konfliktit, köyhyys ja ilmastonmuutoksen seuraamukset lisäävät pakolaisuutta ja humanitaarisen avun tarve on noussut entistä suuremmaksi. Kaikki tämä lisää myös länsimaisten demokratioiden haavoittuvuutta. Tarve tehokkaammalle kansainväliselle yhteistyölle on entisestään kasvanut. Suomen turvallisuuden ja hyvinvoinnin takeena toimiva aktiivinen ulkopolitiikka edellyttää ulkoasiainhallintoa, jolla on kyky vaikuttaa ja jonka asiantuntemukseen koko valtionhallinto voi nojata.

Toimintamenot

Ulkoasiainhallinnon toimintamenoihin esitetään 218,6 miljoonaa euroa.

Ulkoasiainhallinnon keskeinen vaikuttamisen väline on vahvaan osaamiseen ja tiiviisiin verkostoihin perustuva tehokas kahden- ja monenvälinen diplomatia eri tasoilla. Nopeasti muuttuva ympäristö vaatii ulkoasiainhallinnolta tehokasta ennakointia, seurantaa, analyysiä, tiedon jakamista ja resurssien joustavaa käyttöä.

Ulkoasiainhallinto kiinnittää enenevästi huomiota digitalisaation hyödyntämiseen, ml. sosiaalinen media toimintaympäristönä. Ulkoasiainhallinnon voimavaroja painotetaan niihin maihin, joiden poliittinen ja taloudellinen merkitys Suomen kannalta kasvaa. Suomen ulkoisen edustautumisen rakennetta ja toimintatapoja kehitetään ottaen huomioon myös yhteistyömahdollisuudet Pohjoismaiden, Baltian maiden ja EU:n ulkosuhdehallinnon kanssa sekä Team Finland –toimintamalli.

Team Finland –rakenteita toiminnallistetaan. Edustustojen roolia vienninedistämisessä vahvistetaan tiiviissä yhteistoiminnassa tulevan Business Finland –organisaation kanssa. Uudessa Team Finland –ulkomaanverkoston rakenteessa edustustojen päälliköt ottavat aiempaa vahvemman maajohtajan roolin. Käytännön vienninedistämisen osaamista ulkoasiainhallinnossa kehitetään.

Ulkoasiainhallinnon tarjoamia kansalaispalveluja kehitetään ottamalla huomioon konsulipalvelulain muutokset ja

hallituksen turvapaikkapoliittinen toimenpideohjelma samalla varmistaen että ulkoasiainhallinnon tehtäviin kuuluvat palvelut ovat myönteinen tekijä kilpailtaessa Suomeen muuttoa harkitsevista kansainvälisistä osaajista.

Suomi toimii puheenjohtajana Arktisessa neuvostossa vuosina 2017—2019 ja Euroopan neuvostossa vuosina 2018—2019. Vuoden 2018 aikana valmistaudutaan myös Suomen EU-puheenjohtajuuteen vuonna 2019 sekä vietetään ulkoasiainhallinnon 100-vuotisjuhlavuotta.

Kriisinhallinta

Suomen kansainvälisiin kriisinhallintatehtävien painopisteet ovat Libanonissa, Irakissa, Afganistanissa, mutta Suomi osallistuu operaatioihin myös Kosovossa, Välimeren alueella ja Afrikassa. Sotilaallisiin ja siviilikriisinhallintatehtäviin palkattua henkilöstöä arvioidaan vuonna 2018 olevan noin 640 henkilöä.

Suomalaisten kriisinhallintajoukkojen ylläpitomenoihin esitetään 52,6 miljoonaa euroa. Suurimmat operaatiot ovat UNIFIL-operaatio Libanonissa, Irakin koulutusoperaatio ja Resolute Support -operaatio Afganistanissa.

Siviilihenkilöstön osallistumiseen kriisinhallintaan esitetään 15,4 miljoonaa euroa, josta 500 000 euroa kohdistetaan rauhanvälitykseen. Suurin osa Suomen siviilikriisinhallintaosallistumisesta suuntautuu EU:n operaatioihin.

Kehitysyhteistyö

Valtion kehitysyhteistyömenojen arvioidaan vuonna 2018 olevan yhteensä 886,3 miljoonaa euroa, joka vastaa tämänhetkisten ennusteiden mukaan noin 0,38 prosenttia bruttokansantulosta. Varsinaiseen kehitysyhteistyöhön esitetään yhteensä 546,3 miljoonaa euroa. Varsinaisen kehitysyhteistyön lisäksi jatketaan kehitysmaainvestointien tukemista finanssisijoitusten avulla. Näitä varoja käytetään myös ilmastotoimien rahoitukseen YK:n ilmastosopimuksen mukaisesti. Hallitus pitää pitkän aikavälin tavoitteena kehitysrahoituksen nostamista YK:n tavoitteen mukaiseen 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta.

Kehitysyhteistyössä panostetaan valtioneuvoston selonteon painopistealueisiin: naiset ja tytöt; kehitysmaiden talous ja kestävät työpaikat; demokraattiset ja toimintakykyiset yhteiskunnat; kestävä veden ja energian saatavuus sekä ruokaturva. Suomi kiinnittää erityistä huomiota tyttöjen ja naisten oikeuksiin, mukaan lukien lisääntymisterveyteen. Alueellisesti Suomi painottaa Afrikkaa.

Suomen kehityspolitiikka ja -yhteistyö perustuvat kestävän kehityksen toimintaohjelman Agenda 2030 toimeenpanoon Suomen ulkopuolella. Tämä tapahtuu tukemalla kehitysmaita kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa sekä edistämällä globaalissa toimintaympäristössä tarvittavia muutoksia.

Kehitysyhteistyön finanssisijoituksiin esitetään 130,0 miljoonaa euroa. Teollisen yhteistyön rahaston Finnfundin pääoman korottamiseen esitetään 10,0 miljoonaa euroa.

Muut määrärahat

Itämeren, Barentsin ja arktisen alueen yhteistyöhön esitetään 1,8 miljoonaa euroa. Toiminnassa painotetaan Suomen Arktisen neuvoston puheenjohtajuutta 2017 - 2019 tukevia hankkeita.

Jäsenmaksuihin ja rahoitusosuuksiin esitetään 90,0 miljoonaa euroa. Suurin osa määrärahasta kohdistuu Suomen maksuosuuksiin YK:lle.

Ulkoministeriön hallinnonalalle arvioidaan kertyvän 33,9 miljoonaa euroa sellaisia tuloja, jotka eivät sisälly ministeriön toimintamenoihin. Tulot kertyvät mm. viisumien käsittelymaksuista, kiinteistöjen myyntituloista ja kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen ja maksuosuuksien sekä kehitysavun palautuksista.

Lisätietoja: talousjohtaja Risto Hakoila, puh. 0295 351 287, kehitysyhteistyön osalta yksikönpäällikkö Lotta Karlsson, puh. 0295 351 932 ja Itämeren, Barentsin ja arktisen alueen yhteistyön osalta tiiminvetäjä Birgit Autere, puh. 0295 351 240.

Ulkoministeriön sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@formin.fi

Korjaus 19.9.2017: Lotta Karlssonin titteli.

Tulosta

Tämä dokumentti

Muualla verkossa

Päivitetty 25.9.2017


© Suomen suurlähetystö, Kööpenhamina | Tietoa palvelusta  | Yhteystiedot