Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

10 kysymystä uudelle suurlähettiläälle - Suomen suurlähetystö, Kööpenhamina : Ajankohtaista : Uutiset

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ, Kööpenhamina

Puh. +45-3313 4214
S-posti: sanomat.kob@formin.fi
Dansk | Suomi | Svenska | facebook | 
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 
Uutiset, 20.9.2017

10 kysymystä uudelle suurlähettiläälle

Suomen uusi Tanskan-suurlähettiläs Vesa Vasara aloitti tehtävässään 1. syyskuuta 2017. Vasara tulee Kööpenhaminaan Helsingistä, jossa hän on työskennellyt ulkoasiainministeriön itäosaston apulaisosastopäällikkönä vuodesta 2014 lähtien. Ulkoasiainministeriön palvelukseen Vasara tuli vuonna 1995. Kööpenhaminan-suurlähetystön päällikön paikka on Vesa Vasaran ensimmäinen suurlähettiläskomennus.

Vesa Vasara

1. Mikä oli ensimmäinen ajatuksesi, kun kuulit, että sinut on nimitetty suurlähettilääksi Kööpenhaminaan?
"Jestas, se onnistui!" Kööpenhamina on hyvin suosittu paikka. Valinta oli hiukan yllätys minulle, vaikka olen ollut paljon Pohjoismaiden kanssa tekemisissä aiemmissa tehtävissäni. Olin tietysti iloinen nimityksestä.

2. Onko sinulla aiempia kokemuksia Tanskasta? Minkälaisia muistoja niihin liittyy?
Ensimmäiset kosketukseni Tanskaan ovat opiskeluajoiltani. Luin silloin Helsingin yliopistossa Pohjoismaiden historiaa sivuaineena ja opintoihin kuului kirjatentti Tanskan ja Norjan historiasta. Tenttiä varten piti lukea myös tanskankielinen paksu kirja. Sain silloin käsiini suomenkielisen tiivistyksen kirjan aiheista, ja pääsin sen avulla läpi tentistä!

Minulla oli myös kahdenkymmenen vuoden ajan tanskalainen kirjeenvaihtoystävä, vuonna 1929 syntynyt Herra Nyholm, johon tutustuin sattumalta Roomassa.  Tämä oli aikaa ennen sähköposteja ja herra Nyholm kirjoitti minulle aina tanskaksi. Hän kertoi kirjeissään paljon tanskalaisesta arkipäivästä ja yhteiskunnasta. Kun tavattiin hän sanoi aina: "Jeg kan ikke svenska, men jeg må forsøge at skandinavisere mit danske sprog".

Opiskeluaikoina Tanska oli minulle ja monelle muulle oikeastaan vaan "läpikiitomaa" interrail-matkalla Eurooppaan.  Matkustin yhdellä matkalla ensin junalla Tukholmasta Tanskan ja monen muun maan läpi Pariisiin, ja Pariisista Lissaboniin. Silloin ei ollut vielä Erasmus-vaihdon kaltaisia mahdollisuuksia opiskella ulkomailla. Tanska oli suomalaisesta näkökulmasta jonkinlainen sekoitus Ruotsia ja Saksaa.

Myöhemmin olen ollut paljonkin Tanskassa ja päässyt tutustumaan maahan työtehtävissäni. Tanska on osa Suomelle tärkeitä viiteryhmiä, eli pohjoismaista perhettä ja EU:ta. Toimin ulkoministeriön Pohjois-Euroopan yksikön päällikkönä 2012–2014 ja silloin matkustin myös paljon Tanskaan erilaisiin yhteistyökokouksiin ja seurasin päivittäin Tanskan ja muiden Pohjoismaiden asioita.  

3. Mitkä ovat olleet tähänastisen urasi huippukohtia?
Olen ollut "kärpäsenä katossa" monissa dramaattisissa tilanteissa. Ulkoministeriön palvelukseen tulin samana päivänä kun Suomi liittyi Euroopan unioniin, eli 1.1.1995. Olin nuorena diplomaattina avustamassa käytännön järjestelyissä presidentti Martti Ahtisaarta Kosovon rauhanneuvotteluissa vuonna 1999. Toimin myös Etyjin vuosinani Georgian ja Venäjän välisissä neuvotteluissa Georgian sodan aikana vuonna 2008. Olen työskennellyt myös Vuoristo-Karabahin konfliktiin liittyvien kysymysten parissa ihan kenttäoloissa.

Anekdoottina nuoren diplomaatin elämästä kerrottakoon tehtäväni presidentti Ahtisaaren Moskovaan suuntautuneen valtiovierailun aikana vuonna 1997. Vastuullani olivat silloin matkatavarat ja olin kaksi vuorokautta yksinäni päivystysvuorossa Kremlissä. Istuin passissa jäätävän kylmässä isossa salissa sillä välin kun vierailu eteni muualla Moskovassa. Luokseni tuli venäläinen hovimestari, joka kysyi "söisittekö jotain?". Minut ohjattiin toiseen lämmittämättömään juhlasaliin, jossa söin yksin jättimäisestä buffetpöydästä venäläisiä herkkuja. Hovimestari kysyi tämän jälkeen "joisitteko vodkaa?", jonka jälkeen minulle tarjoiltiin jääkylmä snapsi. Puhelin soi kerran tämän päivystysvuoron aikana – jotain tärkeää oli kadonnut - vastasin puhelimeen "Kreml, Vasara!". Tämän korkeammalle tulen tuskin urallani pääsemään!

Vähemmän dramaattisista uravaiheista nostan mielellään esille Berliinin ja Tallinnan komennukseni.

4. Miten Suomen ja Tanskan väliset suhteet ovat mielestäsi viime aikoina kehittyneet?
Olemme tällä hetkellä tilanteessa, jossa EU:n perusrakenteet ovat ravistelun kohteena. Keskeisin esimerkki tästä on Brexit. Pohjoismaiden välinen yhteistyö sekä Suomen ja Tanskan kahdenväliset suhteet ovat tässä tilanteessa tiivistyneet. Lähentymistä on tapahtunut myös Suomen ja Tanskan välillä EU-kysymyksissä.

5. Mitkä kysymykset näet erityisen tärkeinä suhteen kehittämisen kannalta?
Maiden väliset kaupallis-taloudelliset suhteet voisivat olla vahvemmat. Tanska ja Suomi ovat joskus toistensa kilpailijoita, mutta  pieninä maina pyrittäessä globaaleille markkinoille keskinäinen yhteistyö on tärkeää. Toinen tärkeä alue on arktinen politiikka. Suomen puheenjohtajuuskausi arktisessa neuvostossa on juuri käynnistynyt ja edessä on monia tärkeitä tapahtumia. Myös turvallisuuteen liittyvät kysymykset ovat merkittäviä ympäristössä, jossa epävakaus on lisääntynyt.

6. Mitä asioita odotat suurlähettiläsajaltasi Kööpenhaminassa?
Minulle on tärkeää ammatillisen kehityksen ylläpitäminen ja uuden oppiminen. Pyörän satulassa ei voi huilailla vaan on poljettava eteenpäin, muuten kaatuu.

7. Miten aiot viettää vapaa-aikaasi Kööpenhaminassa?
Odotan sitä, että pääsen tutustumaan vielä syvällisemmin Tanskaan ja sen ihmisiin. Täällä on upea kulttuuritarjonta ja haluan löytää sille aikaa. Minulle varmaan tulee paljon vierailijoita tänne ja tulen ainakin alkuaikoina pätevöitymään turistioppaan roolissa.

8. Miten sujuu tanskan kieli?
Kuten tanskalainen ystäväni herra Nyholm totesi: "Jeg må skandinavisere mit svenska sprog" – sillä pääsemme jo alkuun.

9. Onko sinulla terveisiä Tanskan suomalaisyhteisölle?
Odotan tutustumista Tanskassa asuviin suomalaisiin ja syksyn monet Suomi100-tapahtumat tarjoavat hyvän tilaisuuden siihen. Garnisonin kirkossa Kööpenhaminassa järjestetään muuten suomenkielinen juhlajumalanpalvelus 5.12, johon kaikki ovat tervetulleita. Itsenäisyyspäivä 6.12 on iso juhlapäivä kaikille suomalaisille asuinpaikasta riippumatta.

10. "Hissipuhe" Suomea tuntemattomille tanskalaisille: Minkälainen maa on Suomi?
Suomi on Pohjoismaa, se on vakaa ja turvallinen yhteiskunta. Suomi on taas päässyt kasvu-uralle vaikeuksien jälkeen. Suomi on vanha Tanskan ystävä.

Tulosta

Päivitetty 6.10.2017


© Suomen suurlähetystö, Kööpenhamina | Tietoa palvelusta  | Yhteystiedot