Suoraan sisältöön
Suomen ulkoministeriö

Suomen ulkomaanedustustojen historialliset arkistot verkkoon - Suomen suurlähetystö, Kööpenhamina : Ajankohtaista : Uutiset

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ, Kööpenhamina

Puh. +45-3313 4214
S-posti: sanomat.kob@formin.fi
Dansk | Suomi | Svenska | facebook | 
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 
Uutiset, 7.3.2018

Suomen ulkomaanedustustojen historialliset arkistot verkkoon

Ulkoministeriö on avannut verkkopalvelun, joka sisältää kaikki Suomen ulkomaanedustustojen raportit vuosilta 1918–1926. Verkkopalvelu avattiin Kansainvälisenä avoimen datan päivänä 3.3.2018.

Arkistojen verkkojulkaisu on osa ulkoministeriön satavuotisjuhlaohjelmaa. Ulkoministeriö perustettiin 28.6.1918. Suomen ulkomaanedustustojen toiminta alkoi jo ennen ministeriön perustamista.

Edustustojen raportit

Verkkopalvelun ensimmäiset raportit ovat Lontoosta tammikuulta 1918. Tuolloin Suomella ei ollut edes virallista edustustoa saati diplomaattisuhteita Iso-Britannian kanssa. Vuonna 1918 raportteja tuli myös Kööpenhaminasta, Tukholmasta, Oslosta ja Berliinistä. Vuoteen 1926 mennessä Suomen edustustoverkko laajeni noin kymmenellä lähetystöllä. Näiden kaikkien raportit ovat luettavissa verkkopalvelussa.

Raporttien ja digitoitujen sivujen määrä vaihtelee edustustoittain paljon. Esimerkiksi vuonna 1918 Lontoo tuotti lähes 1 000 sivua materiaalia, Berliini 500 ja Tukholma alle 10. Materiaalia verkkopalvelussa on kaikkiaan 36 800 sivua.

Nyt julkaistu digitoitu aines sisältää edustustojen viralliset raportit. Niiden lisäksi edustustot tuottivat Helsinkiin tietoa kirjeillä, sähkösanomilla ja ”hyvä veli -kirjeillä”. Näitä aineistoja verkkopalvelu ei sisällä.

Raporttien aiheet ovat samanlaisia kuin Suomen ulkomaanedustustojen nykyäänkin tuottamassa materiaalissa. Ne sisältävät tietoja kohdemaan sisäpolitiikasta, ulkopolitiikasta ja taloudellisesta tilanteesta. Aineisto sisältää myös keskustelumuistiinpanoja ja lehdistökatsauksia.

Raportointi oli pitkään lähettilään, edustuston päällikön, toimintaa. Se oli siis tiedontuottamisen ”ylin aste”: lähettiläs hankki ylempiin ja tietäviin piireihin verkostoitumalla ajankohtaista tietoa, jota välitettiin Suomeen. Pätevimmät lähettiläät tekivät pätevimpiä analyysejä.

Arkistokokonaisuus osoittaa, ettei raportoinnin muodoista ollut määräyksiä tai opittuja malleja. Osa raporteista on muutaman sivun mittaisia tekstejä yhdestä aiheesta, toiset monen kymmenen sivun raportteja eri aiheista. Aluksi osa edustustoista raportoi ruotsiksi. Osa teksteistä on käsin kirjoitettu. Edustustohan saattoi sijaita esimerkiksi hotellihuoneessa, ja välineet olivat sen mukaisia.

Sivujen leimoista voi tehdä johtopäätöksiä myös raportoinnin nopeudesta. Esimerkiksi Tokiosta raportin matka Helsinkiin kesti viitisen viikkoa.

Ulkoministeriön verkkosivulla on luettavissa myös Unto Hämäläisen artikkeli Suomi vuonna nolla, joka johdattaa lukijan Suomen itsenäisyyden ja kansainvälisten suhteiden alkuvuosiin.

Tulosta

Päivitetty 23.3.2018


© Suomen suurlähetystö, Kööpenhamina | Tietoa palvelusta  | Yhteystiedot